Tässä projekti, jossa kysytään mielenkiintoisia kysymyksiä tämänkin projektin kannalta. / Here is a project that asks interesting questions considering this project as well.
http://forweneedspaceandtime.net/
Kysymysten kautta saattaa saada itsestäänkin jotain irti vaikka ei sitä aina itse huomaisikaan. / Through questions one might receive something out of one self even without realizing it.
19. elokuuta 2011
3. elokuuta 2011
A reference - 12 steps to Success.
Taiteilijana olemiseen liittyy siis edellisen blogi viitteiden viitoittamana kysymys menestymisestä - tai ainakin huomiosta - jota kohti ja jonka kautta taiteilija pyrkii saamaan punnuksensa. "Pöytälaatikkotaiteilijuus" on ammattitaiteilijalle vieras vaihtoehto - taidetta tehdään katsojille/ kokijoille/yleisölle - niiden tarkoittaen vaikka kuinka muuttuvaa ja merkitykseltään määrittymätöntä joukkoa/ asiaa tahansa. / As the previous blog post was suggesting being an artist is affiliated with the idea success - or at least attention - towards what and thru which artist claims his/hers bearing. " Artist creating to a desk drawer" is to a professional artist a foreign option - art is made to the viewer/experiencer/the audience - however changing or an uncategorizible bunch/thing that would mean.
Citéessä tapasimme Taiwanilaisen taitelijan Charlene Shih:n joka teki Los Angelesissa asuessaan teoksen 12 steps to success for artists in Los Angeles - jossa hän käytti amerikkalaisen kultuurin mantraa 12 askeleesta minne tahansa (tai yleensä pois mistä tahansa paheesta) ja haastatteli paikallisia taiteilijoita saadakseen tietää mitkä ovat ne 12 askelta jolla taiteilija saavuttaa menestyksen. /Here at Cité we have met a taiwanese artist Charlene Shih who made a art piece called 12 steps to success for artists in Los Angeles - in which she used the mantra of american culture - the 12 steps to anything (or rather away from any vice possible) and interviewed local artist in order to find out what are those 12 steps in order to find success in art.
Ajattelin laittaa sen tähän oheen eräänlaiseksi referenssiksi taitelijana olemiseen kytkeytyneistä ajatuksista. / I thought to post it here as a sort of reference to the ideas linked with being an artist.
Linkit : / Links:
http://www.youtube.com/user/charleneshih?feature=mhee#p/u/8/w3cMWboWi0c
http://www.youtube.com/user/charleneshih?feature=mhee#p/u/7/6ruMF6nD4xY
Tässä linkki Charlenen näistä ajatuksista toteuttamaan teokseen: / Here is a link to Charlene's piece:
http://www.charleneshih.com/installations-performance/12-steps-to-success-for-artists-in-los-angeles-with-video-clips-
Täällä Citéessä taiteilijat harvemmin jos koskaan keskustelevat taiteensa sisällöstä ja varsinkaan taitelijana olemisen merkityksestä. Yksi syy tähän tuntuu olevan se ilmiselvä tarve saada hiukan "lomaa" tavallisen elin- ja työskentely ympäristön "paineista" tai stressistä olla taiteilija jokapäiväisessä elämässä. Taiteilijoiden 'small talkiin' kuuluu oleellisesti ensi tapaamisessa kysymys: mitä teet ? Johon taitelijat kuvaavat tekemisensä olemusta kuin etikettömän pullon sisältöä. "Olen maalari - olen muusikko, soitan selloa- olen kuvataitelija, työskentelen pääasiallisesti videon kanssa" - mitä muutakaan sitä voisi sanoa - se mitä tekee on yleensä katsottavassa ja koettavasa muodossa, jos sen pystyisi selittämään - sitä tuskin olisi tarvetta tehdä. / Here in Cité artists rarely if ever discuss in depth of the content of their art and especially the meaning of being an artist. One of the reasons to this seems to be the need to have a "vacation" from the ordinary living and working environment and its pressure and stress. The artist small talk consists of - when meeting for the first time - the question : " what do you do ?" In which artists reply as if describing the content of a labelless bottle. " I am a painter - I am a musician , I play the cello, I am a visual artist , I work many with video - What else can you say- if the thing one does could be explainable in words there would be no need for it to be in the visual or otherwise- experienced only- form.
Citéessä tapasimme Taiwanilaisen taitelijan Charlene Shih:n joka teki Los Angelesissa asuessaan teoksen 12 steps to success for artists in Los Angeles - jossa hän käytti amerikkalaisen kultuurin mantraa 12 askeleesta minne tahansa (tai yleensä pois mistä tahansa paheesta) ja haastatteli paikallisia taiteilijoita saadakseen tietää mitkä ovat ne 12 askelta jolla taiteilija saavuttaa menestyksen. /Here at Cité we have met a taiwanese artist Charlene Shih who made a art piece called 12 steps to success for artists in Los Angeles - in which she used the mantra of american culture - the 12 steps to anything (or rather away from any vice possible) and interviewed local artist in order to find out what are those 12 steps in order to find success in art.
Ajattelin laittaa sen tähän oheen eräänlaiseksi referenssiksi taitelijana olemiseen kytkeytyneistä ajatuksista. / I thought to post it here as a sort of reference to the ideas linked with being an artist.
Linkit : / Links:
http://www.youtube.com/user/
http://www.youtube.com/user/
Tässä linkki Charlenen näistä ajatuksista toteuttamaan teokseen: / Here is a link to Charlene's piece:
http://www.charleneshih.com/
Täällä Citéessä taiteilijat harvemmin jos koskaan keskustelevat taiteensa sisällöstä ja varsinkaan taitelijana olemisen merkityksestä. Yksi syy tähän tuntuu olevan se ilmiselvä tarve saada hiukan "lomaa" tavallisen elin- ja työskentely ympäristön "paineista" tai stressistä olla taiteilija jokapäiväisessä elämässä. Taiteilijoiden 'small talkiin' kuuluu oleellisesti ensi tapaamisessa kysymys: mitä teet ? Johon taitelijat kuvaavat tekemisensä olemusta kuin etikettömän pullon sisältöä. "Olen maalari - olen muusikko, soitan selloa- olen kuvataitelija, työskentelen pääasiallisesti videon kanssa" - mitä muutakaan sitä voisi sanoa - se mitä tekee on yleensä katsottavassa ja koettavasa muodossa, jos sen pystyisi selittämään - sitä tuskin olisi tarvetta tehdä. / Here in Cité artists rarely if ever discuss in depth of the content of their art and especially the meaning of being an artist. One of the reasons to this seems to be the need to have a "vacation" from the ordinary living and working environment and its pressure and stress. The artist small talk consists of - when meeting for the first time - the question : " what do you do ?" In which artists reply as if describing the content of a labelless bottle. " I am a painter - I am a musician , I play the cello, I am a visual artist , I work many with video - What else can you say- if the thing one does could be explainable in words there would be no need for it to be in the visual or otherwise- experienced only- form.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)