Tässä on viime aikoina ollut suunnitteluvaihe päällä jossa olen tarkastellut paitsi käytäntöön liittyviä asioita myös erilaisia tekstejä jotka viitoittaisivat tausta-ajatuksia projektille. Kesällä luin Tarja Cronbergin 2010 tekemän raportin Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo - se oli siis tehty edellisen hallituksen aikana ja sisälsi muutamia kannatettavia "parannuksia" taiteilijoiden ja luovien toimijoiden toimeentuloon mutten uskalla toivoa että niitä toimeenpantaisiin - ja vielä on tarkentamatta tämän hallituksen kulttuurilinjaukset - paitsi että se näyttää kokoajan olevan "säästöjen säätämistä".
Mutta lainaan tähän Cronbergin yhteenvedosta hänen esitykseksensä:
"Esitys 1
- Luovan talouden käsitettä laajennetaan kattamaan koko luovan kasvun alue. Taide nähdään luovan kasvun peruspilarina, sen perustutkimuksena.
Salliva ja kokeileva ilmapiiri on luovan kasvun edellytys. Taiteella on tässä ratkaiseva merkitys. Taiteilijoiden ja taiteilijajärjestöjen tulee itse olla keskustelussa aloitteellisia ja aktiivisia, ei vain torjua muiden esityksiä."
"Esitys 2
- Työlainsäädännössä määritellään uusi ryhmä: itsensä työllistävät. Samalla uudistetaan sosiaaliturvaa ja verotusta niin, että itsensä työllistävät ovat tasa-arvoisia palkkatyötä tekevien kanssa. Heitä ei tule rinnastaa yrittäjiin."
"Esitys 3
- Taidepolitiikan tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2020 taiteilijat voivat rahoittaa toimeentulonsa taiteella nykyisen 50 prosentin asemesta keskimäärin 70-prosenttisesti.
Tähän päästään lisäämällä apurahojen määrää, nostamalla arvonlisäverovapaan taiteesta saadun tulon määrää ja muuttamalla vapaiden taiteilijoiden työttömyysturva työllisyysapurahaksi. Taideyleisön määrää lisätään muuttamalla yhteisöjen taideostot verovapaaksi."
"Esitys 4
- Apurahojen määrää lisätään niin, että apurahamediaani nousee 6 000 euroon. Erityisesti palautetaan pitkäaikaiset apurahat ja lisätään näyttelykorvausapurahoja, jotka tällä hetkellä laahaavat jäljessä."
"Esitys 5
- Arvonlisäverovapaan, taiteeseen liittyvän myyntitulon ylärajaa nostetaan 8 500 eurosta 15 000 euroaan.
Tämä vaikuttaa suoraan kaikkein pienituloisimpien taiteilijoiden, mm. kuvataiteilijoiden ja valokuvataiteilijoiden, toimeentuloon."
"Esitys 6
- Taiteilijan työttömyysturva korvataan työllisyysapurahalla, jonka avulla taiteilija voi tehdä työtä myös töiden välillä. Työllisyysapurahan tarkoitus on parantaa työllistymisen edellytyksiä. Korvaus on ensivaiheessa työmarkkinatuen suuruinen ja sitä anotaan starttirahan tapaan. Työ- ja elinkeinotoimistot hallinnoivat työllisyysapurahojen myöntämistä.
Selvitetään edellytykset taiteilijapalkkaan, jossa valtio korvaa taiteilijalle sen, että taiteilija asettaa työvoimansa luovan talouden käyttöön myös töiden välillä."
"Esitys 7
- Verotukseen ja sosiaaliturvaan kehitetään taiteen tekemisen näkökulmasta toimivat tasausjärjestelmät. Toteutetaan urheilijoiden saamaa oikeutta vastaava oikeus siirtää tuloja verovapaasti tekijän tilille. Sosiaaliturvassa kehitetään taiteilijoille järjestelmä, jossa viimeisen vuoden tulojen sijaan otetaan huomioon kolmen viimeisen vuoden tulot."
"Esitys 8
- Taiteilijoiden eläkejärjestelmää yksinkertaistetaan ja ammattitaiteilijoiden eläketurva keskitetään Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen (Mela). Valtio korvaa tästä aiheutuvat hallintokulut.
Selvitetään mahdollisuutta tulevaisuudessa toteuttaa Saksan mallin mukainen taiteilijoiden sosiaaliturvavakuutus, jossa taiteen hyödyntäjät myös osallistuvat kustannuksiin."
"Esitys 9
- Valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään suhteessa 1990-luvun alun tasolle eli noin sataan vuodessa."
"Esitys 10
- Yritysten ja yhteisöjen taideostoille säädetään verovapaus, joka vastaa taiteen sponsoroinnissa toteutettavaa verovapautta."
"Esitys 11
- Julkisen rakentamisen prosenttiperiaatteen toteutumista valvotaan tehokkaammin. Suosituksen noudattamisesta palkitaan verohelpotuksin."
Tässä linkki koko raportiin : http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr06.pdf?lang=
Sinänsä raportteja, esityksiä ja parantavia ehdotuksia on suhteellisen helppo tehdä - ongelmaksi muodostuu aina niiden toimeenpano. Se mikä Cronbergin raportissa tuntui olevan rohkaisevaa toimeenpanon kannalta oli se että se että kaikki esitykset eivät tarvitse toteutuakseen mitään lisärahoitusta - ainoastaan eräänlaisia erilaisia kategorioita- kuten "itsensä työllistäjät" - mutta kysymys joka kuuluu on kaksijakoinen- miten taiteilijan asema parantuisi olemalla "itsensä työllistäjä"
(vaikka esimerkiksi itse niin mielelläni olisinkin) ja miksi se tuntuu niin mahdottomalta muuttaa taiteilijan asemaa - muutoin kuin rinnastamalla ja tuuppaamaalla taiteilija yrittäjäjyyteen?
